Aihearkisto: Lasi

Viikon esine: Pinottavat lasit

 

Saara Hopea – Pinottavat lasit

 

 

Saara Hopea (1925 – 1984) oli huonekalusuunnittelija, lasimuotoilija ja korusuunnittelija. Vuonna 1952 Kaj Franck halusi Saara Hopean Nuutajärvelle lasisuunnittelijaksi ja uudistamaan kanssaan lasitehtaan tuotantoa. Hopean ja Franckin yhteistyötä onkin kuvattu niin saumattomaksi, että heidän töitään on melkein mahdotonta erottaa toisistaan. Nuutajärvellä Saara Hopea työskenteli vuoteen 1959 saakka, suunnitellen sekä sarjatuotantoa että uniikkia taidelasia.

Sarjatuotannosta ehkä kaikkein tunnetuin esine on pinottava lasi,  joka tunnetaan myös nimellä värillinen mehulasi. Pinottavat lasit esiteltiin yleisölle vuoden 1952 taideteollisuusnäyttelyssä. Tähän sarjaan kuului myös mehukannu. Pinottava lasi oli lajissaan ensimmäinen ja siinä näkyvät hyvin Saara Hopean lasisuunnittelun tunnusomaiset piirteet, eli muodot ovat selkeitä ja elegantteja. Nuutajärven lasitehdas valmisti pinottavia laseja vuoteen 1968 saakka.

Saara Hopean ura lasisuunnittelijana oli melko lyhyt. Hän siirtyi isänsä kuoleman jälkeen hoitamaan perheen kultasepänliikettä Porvooseen.

 

 

 

 

 

 

VAPPU

 

RAILAKASTA VAPPUA!

 

Nyt vapun kunniaksi, en laitakkaan kuvia perinteisistä vappupalloista, vaan iloisen värikkäistä lasiesineistä, tässäpä niitä, ihania raikkaita värejä:

 

Nanny Still

 

Timo Sarpaneva

 

Kaj Franck

 

Saara Hopea

 

Nanny Still

 

Tamara Aladin

 

Timo Sarpaneva

 

 

Luettelo lasitehtaista

 

 SUOMALAISIA LASITEHTAITA:

 

 

Uudenkaupungin lasitehdas (Uusikaupunki) 1681-1685

Åvik (Somero) 1748-1833

Metsäkylä (Uusikirkko) 1765-1782

Kukkola (Johannes) 1772-1822

Mariedal (Sipoo) 1779-1824

Tuorsniemi (Ulvila) 1781-1868

Olhava-Nyby (Ii) 1782-1885

Järmilä (Uusikirkko) 1783-1820

Rokkala (Johannes) 1788-1920

Nuutajärvi (Urjala) 1793-

Inkere (Pertteli) 1794-1865

Liikola (Sysmä) 1795-1799

Berga (Pirttikylä) 1796-1883

Leistilä (Uusikirkko) 1801-1865

Jäppilä (Uusikirkko) 1802-1846

Grönvik (Mustasaari) 1812-1907

Johannislund (Kiikala) 1813-1959

Sälinkää (Mäntsälä) 1814-1890

Tourula (Pöytyä) 1824-1901

 

 

Ojakkala (Vihti) 1843-1872

Sandnäs (Munsala) 1847-1890

Kuvaskangas (Merikarvia) 1857-1884

Harju (Merikarvia) 1857-1874

lloniemi (Uskela) 1857-1890

Arima (Pusula) 1857-1918

Savero (Sippola) 1858-1899

Kangassaari (Kerimäki) 1858-1903

Kalliokoski (Virolahti) 1861-1931

Königstedt (Heisingin pitäjä) 1864-1895

Kotka (Kotka) 1872-1908

Utra (Kontiolahti) 1874-1906

Ratian lasitehdas (Tampere) 1874-1877

Skinnarvik (Dragsfjärd) 1875-1934

Rauma (Lohtaja) Lohtaja (Himanka) 1875-1879

Dahlby (Kemiö) 1875-1878

Iittala (Kalvola) 1881-

Pitkäranta (Uukuniemi) 1887-1899

Karhula (Kymi) 1888

Viiala (Viiala) 1890-1938

Kirkkoniemi (Johannes) 1892-1926

Ristniemi (Hamina) 1896-1926

Alavus (Alavus) 1901-1910

Gerknäs-Kirknierni (Lohja) 1908-1925

Rauma (Rauma) 1910-1925

Riihimäki/Ahlström (Riihimäki) 1910-

Espoo (Espoo) 1912-1922

Inkeroinen (Sippola) 1916-1917

Salo (Salo) 1918-1921

Kara (Riihimäki) 1918-1921

 

 

Oskarshyttan (Uskela) 1920-1924

Tikkurila (Heisingin pitäjä) 1920-1922

Ryttylä (Hausjärvi) 1920-1961

Lahti (Lahti) 1922-

Kyminlinna (Kymi) 1923- ?

Kauklahti (Espoo) 1923-1952

Viipuri (Vilpuri) 1924-1926

Järvenpää (Tuusula) 1927-1929

Nurmi (Hausjärvi) 1930-1937

Airam (Puistola) 1933-

Hanko (Hanko) 1934-1940

Kumela (Riihimäki) 1937-1980

lkkuna Oy (Riihimäki) 1939-1975

Lahden lasihiomo (Lahti) 1940-

Valke (Valkeakoski) 1940-

Puristelasi Oy (Lahti) 1947-1954

Humppila (Humppila) 1952-

Käppi (Riihimäki) 1955-1957

Muurla (Muurla) 1975-

 

 

Keräilyn kohteena: FESTIVO-KYNTTILÄNJALAT

 

TIMO SARPANEVA – FESTIVO

 

 

Festivo, Timo Sarpanevan (1926-2006) Iittalalle suunnittelema designklassikko on saanut muotonsa suomalaisesta luonnosta.

Festivo on muottiin puristettu kynttilänjalka, sitä on valmistettu kahdeksaa eri kokoa. Kynttilänjalkojen korkeudet ovat 80, 120, 150, 180, 215, 245, 280 ja 315 mm, mutta useammin kuulee kysyttävän esimerkiksi kuusi solmuista Festivoa, eli kynttilänjalkaa, jossa keskellä on kuusi palluraa.

Festivo-sarja muodostui nopeasti hittituotteeksi ja siitä onkin tullut suomalainen jokakodin ikoni, joka on taas nykypäivänä noussut uuteen suosioon.

 

 

Timo Sarpaneva suunnitteli Festivon alkujaan Ahlström-yhtiön johtokunnan joululahjaksi vuonna 1966. Johtokunta tykästyi tuotteeseen niin kovasti, että kynttilänjalka otettiin tuotantoon heti seuraavana vuonna.

Rosopintainen jäälasi sai alkunsa kokeilujen tiimellyksessä vahingossa. Iittalan-tehtaan lasinpuhaltajat olivat oppineet siirtämään puunpinnan muotoja lasiesineisiin kaivertamalla esineen muodon leppämuotteihin, polttamalla sisäpinnan hiiltyneille halkeamille ja puhaltamalla lasimassan kostutettuihin muotteihin.

Tätä menetelmää testattiin myös käyttölasistoihin, mutta hiiltyneet puumuotit eivät kuitenkaan kestäneet sarjatuotantoa. Kokeilujen jälkeen muotit vaihdettiin epätasaisiksi kaiverretuiksi grafiitti- ja teräsmuoteiksi – ja näin kynttilänjalkaklassikko oli syntynyt.

 

 

 

 

 

Viikon esine: Keräilyvaasi Piironki

 

Riihimäen lasi, Helena Tynell, Piironki

 

Tämä hieman humoristinen vaasi on Helena Tynellin vuonna 1968 suunnittelema Piironki niminen lasiesine. Piironki on muottiin kiinnipuhallettua lasia.

Piironki kuuluu Riihimäen lasin Pirtti-sarjaan, joka tunnetaan myös sarjanimellä Vanha Kartano. Tähän samaan sarjaan kuuluu myös Kaappikello, Emma ja Pirtinlukko. Näitä maljakoita on valmistettu siniharmaana, punaisena, vihreänä, ruskeana, sinisenä ja värittömänä.