Aihearkisto: Antiikkisanasto

Postimiehen-kassi

Tämä upea ja autenttinen antiikkiesine on postimiehen-kassi. Isoon nahkaiseen kassiin on kirjailtu teksti Himalansaari 1899 No 1. Kassin nahka on kauniisti patinoitunut, käytön jäljistä voi melkein aistia jännittäviä tarinoita, joita kassi on matkoillaan nähnyt.

Himalansaari on Etelä-Savossa Ristiinassa sijaitseva historiallinen saarikylä. Nykypäivän maantieliikenteeseen nähden syrjäinen Himalansaari sijaitsee Yövesi-nimisessä järvessä. Ennen nykyisen maantieverkon rakentamista Himalansaari oli vesistön ansioista hyvin keskeisellä paikalla ja hyvien vesiliikenneyhteyksien varrella. Kylä oli lähisaariston keskus, siellä käytiin hoitamassa kauppa-, pankki- sekä postiasioita. Kylän laivalaiturissa pysähtyivät höyrylaivat.

Juustonpaistoteline

Mukavaa alkanutta viikkoa ja terveisiä kirpeän pakkasen puremasta Turusta!

Antiikkiliike Wanhan Eliaksen tuoreimpien tulokkaiden joukosta minua eniten kiehtoo tämä erikoinen tuote! Kyseessä on vanha leipäjuustonpaisto-teline. Erittäin harvinainen 1800-luvun esine. Kaunista käsityötä ja aitoa talonpoikaisantiikkia.

Ennen teollista aikaa leipäjuustoa valmistettiin ainoastaan kesällä ja syksyllä – silloin kun maitoa oli saatavilla. Juusto oli juhlaruokaa, myös heinäntekoväki saatettiin palkita leipäjuustolla. Leipäjuusto kuivattiin ja säilytettiin esimerkiksi ruislaarissa jyvien seassa, näin juusto säilyi jopa vuosia. Kuiva ja kivikova leipäjuusto pehmennettiin hiilloksella lämmitettäessä.

(kuva lainattu)

KYNTTILÄSAKSET

Joulu tuli ja meni, mutta talvi yhä jatkuu. Ja myös kynttiläaika jatkuu. Ennenvanhaan kynttilöitä poltettiin tietysti paljon enemmän kuin nykyisin sähköaikakaudella ja tuolloin oli myös käytössä apuvälineitä kynttilänpolttoon, kuten nämä kynttiläsakset.

Monelle nykyisin outoa esinettä käytettiin kynttilän sydämen lyhentämiseen. Tällaiset kynttiläsakset olivat muodissa etenkin 1800-luvulla, mutta varakkailla näitä oli käytössä jo 1500-luvulla.

Antiikki-sanasto: GOBELIINI

 

 

Alunperin Gobeliinilla tarkoitettiin käsin kudottua kuvallista seinävaatetta. Gobeliini sai nimensä pariisilaisen Les Gobelins -tehtaan valmistamista tuotteista, mutta myöhemmin sitä on käytetty myös muista pystykangaspuissa gobeliinitekniikalla kudotuista kuvakudoksista. Gobeliinien kuvioinnissa lankoja ei viedä sukkulalla kankaan reunasta toiseen, vaan kukin väri poimitaan esiin käsin. Nykyään gobeliinia jäljitteleviä kudonnaisia valmistetaan myös koneellisesti.

Gobeliinien aiheet kertoivat aikanaan yleisimmin Raamatun tapahtumista, pyhimystaruista sekä ritarirunoudesta. Gobeliineja myös kehystetään tauluiksi ja niistä on valmistettu erilaisia tuotteita kuten tyynynpäällisiä ja verhoja. Myöhemmin gobeliinien aiheet ovat muuttuneet arkipäiväisemmiksi, mutta gobeliinit ovat säilyttäneet vuosisatojen läpi tietyn loiston ja kodikkuuden.

 

 

 

 

Antiikki-sanasto: KAULAUSLAUTA

 

Kuvassa vanha kaulaus-/mankelilauta, vuosiluku 1798

 

Kaulauslauta ja tukki olivat välineet, joilla puhtaat valkeat lakanat ja pöytäliinat silitettiin, ennen kuin ne rullalle käärittyinä pääsivät paikoilleen emännän liinavaatekaappiin.

Kostea lakana kiedottiin tukin ympärille tiukalle. Kaulauslaudalla paineltiin tukkia penkkiä tai pöytää vasten samalla vierittäen ja näin pyykki silittyi. Vajaan metrin mittainen leveä kaulauslauta oli usein koristeltu erilaisin kuvioin, nimikirjaimin ja vuosiluvuin, ja se oli suosittu morsiuslahja sulhaselta morsmaikulleen. Näitä lautoja on käytetty Suomessa jo 1600-luvulla.

 

Kaulauslauta ja tukki, kaiverrus: W.1876:J.W:L