Kirjoittajan arkistot: hannakulmala
HOPOTI HOPSIS…KOPOTI KOPSIS!
KEINUHEVONEN
Hurmaava puinen keinuhevonen 1800-luvulta
Keinuhevonen on ollut ikiajat puuleikkikalujen klassikko ja rakastettu ystävä. Ensimmäiset keinuhepat tunnetaan jo 1500-luvulta, toki erilaiset puuhevoset ovat olleet mukana leikeissä jo aikaisemminkin. Leluhevoset on tunnettu jo varhain Euroopan lisäksi esimerkiksi myös Persiassa, Kiinassa sekä Egyptissä. Keinuhevoset ovat kovin suosittuja keräilyesineitä Keski-Euroopassa. Suomessa keinuhevoset ovat olleet enemmän käyttöesineitä, kokeneet kovaa käyttöä ja useamman sukupolven leikkejä. Tästä johtuen niitä onkin tallessa vähän ja säilyneet hevoset ovat pääasiassa hyvin huonokuntoisia.
Nykyään vanhat keinuhevoset on haluttuja myös Suomessa. Puinen, hieman rujo ja kolhuinen heppa tuo olemuksellaan mieleen kultaisia muistoja ja nostalgisen tunnelman.
Puinen parivaljakko-keinuhevonen
Keinuva pässikin pääsi kuvaan
”Oi toivoisinpa että oisin puuhevonen
Ois korvat mulla puiset ja suitset pikkuruiset
Jos saisin olla oikea, oikea puuhevonen
ois hauskaa ihhah-hahhah-haa”
MERIANTIIKKIA PUKINKONTTIIN
Kuvassa hurmaavia laivan kulkuvaloja
Kiiltävää messinkiä, kuparia, tummaa puuta… Köysituotteita, tervantuoksua eli loistavia lahjaideoita.
Kukapa ei haluaisi kääriä lahjaksi yksilöllisiä lahjoja, ajatuksella hankittuja. Niin monia vaivaavaa merellisen tunnelman kaippuuta voi lieventää merihenkisellä lahjalla. Aitoja merellisiä esineitä pitää arvossa niin maakrapu kuin merikarhukin. Saaristo-idylliä saa luotua esimerkiksi vanhoilla kalaverkoilla, verkonmerkeillä tai vaikkapa vanhoilla laivalyhdyillä. Merihenkinen sisustus sopii mainiosti niin mökille kuin kaupunkiasuntoonkin.
Messinkipotkuri puutaustalla on yksilöllinen joululahja
Kuvassa Teodoliitti alkuperäislaatikossaan
Pssst…Pieni joululahja-vihje!
Auran Panimon puinen olutkori
Joukko turkulaisia kauppiaita perusti Aura-olutta valmistaneen Auran Panimon vuonna 1882. Oluttehtaalle hankittiin tontti Turun Linnankadulta Kakolanmäen alapuolelta. Tukholmalainen panimoarkkitehti Alwin Jacob laati piirustukset. Rakennustyöt käynnistyivät tammikuussa 1884 ja panimorakennus valmistui vuoden 1885 alussa.
Tehdasta uudistettiin ja laajennettiin useaan otteeseen. Pääasiassa veden saatavuuteen ja laatuun liittyvien ongelmien vuoksi yhtiö rakennutti 1960-luvulla uuden tehtaan Kaarinaan Piispanristille. Hartwall osti Auran Panimon vuonna 1971 ja siirsi vuoteen 1977 mennessä koko tuotannon vaiheittain Piispanristin tehtaaseen.
Auran panimon maineikkaasta historiasta jäi jäljelle muun muassa sympaattisia puisia olutkoreja. Näistä koreista suurin osa paloi tuhkaksi tehtaan pihalla suurissa koreista kasatuissa kokoissa, mutta osa niistä pelastui esimerkiksi viljelijöiden vuoksi, jotka haalivat laatikoita omenoiden tai vaikkapa perunoiden säilytyskoreiksi.
Sen lisäksi että korit ovat pala Turun ja panimoiden historiaa, se on myös kätevä säilytyskori ja kaunis sisustusesine! Antiikkiliike Wanhan Eliaksen asiakkaat ovat kertoneet käyttävänsä koreja mm. lehtikorina, takkapuille, kengille, pappamopon takatarakalla, kirjahyllynä, kukkakorina ja tietysti alkuperäisessä tarkoituksessaan juomakorina. Tunnelmallinen kori sopii hienosti lahjalaatikoksi vaikka jalommillekkin juomille.
Hopeaesineiden ikä askarruttaa monia
Kuvassa hopeinen kahvikalusto, Frans Viktor Syrenius, Turku, 1899
Ja taas antiikkien parissa Itsenäisyyspäivän juhlintojen jälkeen.
Usein asiakkaitamme askarruttaa omien hopea-esineidensä historia, joskus omistus kaiverruksista tai monogrammista pystyy jotakin tulkitsemaan, mutta koska jalometellien leimaaminen on Suomessa pakollinen toimenpide, niin ainakin iän pystyy selvittämään leimasarjasta, joka sijaitsee hopeatuotteissa yleensä huomaamattomassa paikassa.
Leimasarjasta löytyy ainakin kaupunkileima, kruunuleima, 1800-luvun lopulta lähtien hopeapitoisuusleima ja vuosileima. Vuosileima ilmaisee tuotteen valmistusvuoden. Suomessa otettiin vuonna 1810 käyttöön vuosileimojen sarja, jota edelleenkin käytetään. Leima muodostuu kirjaimesta A, B, C, D, E, F, G, H, I, K, L, M, N, O, P, Q, R, S, T, U, V, X, Y tai Z jota seuraa numero. Kirjaimia käytetään järjestyksessä yksi kutakin vuotta kohden ja kirjaimeen liitetty numero kertoo kuinka monetta kertaa kirjainsarjaa käytetään. Täten eri leimat tarkoittavat eri vuosia seuraavan taulukon osoittamalla tavalla:
