Kirjoittajan arkistot: Antti Kulmala

Merellistä meininkiä Auran rannoilta

IMG_0124

 

Nyt kevättä kohden mentäessä löytyi hieno kokonaisuus vanhoja merihenkisiä sisustustauluja. Taulut ovat puuta, kohokuvioituja ja mikä mielenkiintoisinta, ne ovat palvelleet aikoinaan Turun upeammassa hotellissa Hotel Marina Palacessa.

Marina Palace on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas Aurajoen rannalla sijaitseva hotellirakennus. Hotellissa on yöpyneet monet presidentit sekä myös kuninkaalliset. Näin ollen taulut ovat varmasti olleet arvoisessaan seurassa.

Nyt taulut löytyvät siis myynnistä Antiikkiliike Wanhasta Eliaksesta, melkein kyseisen hotellin naapurista.

 

IMG_0123

IMG_0132

IMG_0135

IMG_0134-1

IMG_0133

IMG_0131

IMG_0130

IMG_0129

IMG_0128

IMG_0127

IMG_0126

IMG_0125

 

Keräilyn kohteena: MERIMIEHEN KOIRAT

STAFFORDSHIREN POSLIINIKOIRAT

Ennen vanhaan merimiesten tyypillisiin matkatuliaisiin kuuluivat Englannista ostetut posliinikoirat, nämä koirat toimivat usein myös tiedon välittäjinä. Kun ikkunalaudalle sijoitetut koirat katselivat sisälle taloon, oli isäntä kotosalla. Jos ne taas tuijottivat ikkunasta ulos, oli perheenpää seilaamassa.

Nimensä mukaisesti posliinikoirat ovat lähtöisin Staffordshirestä, joka on ollut aina 1600-luvulta lähtien Englannin johtavaa keramiikka-aluetta. Englantilainen koirapari sai hahmonsa jo 1800-luvun alussa ja koirien mallina on toiminut Cavalier King Charles -spanieli, kuningatar Viktorian lempikoirarotu. Alun perin idea posliinikoirista on kuitenkin lähtöisin Kiinasta, josta merimiehet toivat Englantiin matkamuistoina posliinisia Foo-koiria. Englantilaiset kuitenkin vaihtoivat koirarodun heille tutumpaan spanieliin.

Posliinikoirat ovat toistensa peilikuvia. Tyypillisin väritys on valkoinen, jossa on ruskeita tai mustia täpliä. Kaulaa kiertää kullattu panta, jossa on talutushihna. Koirat on tarkoitettu katseltavaksi edestä päin, siksi aina niiden selkäpuolta ei ole edes välitetty koristella. Esineet on myös valettu muodoltaan litteiksi, että ne veisivät syvyyssuunnassa mahdollisimman vähän tilaa.

Merimiehen koiriin liitetään myös hieman ”likaisempi” tarina: On kuultu kerrottavan, että merimiehet saivat posliinisen koiran kuitiksi ilotalossa asioinnistaan. Alkuun merimiesten rouvat olivat mielissään isäntien tuliaisista, mutta kun koirien historia kävi selväksi myös naisväelle, ei merimiehet enää kehdanneet tuoda posliinikoiria kotiin, vaan ne viskattiin mereen kotimatkalla. Ja vielä näinä päivinäkin koiria tarinan mukaan löytyy meren syleilystä ryökkiöittäin…

Staffordshire-koirille on tyypillistä lysteriväritys. Lysterivärillä tarkoitetaan ohutta metallikerrosta, joka sivellään posliiniesineen pinnalle, minkä jälkeen esine poltetaan 600 – 800 asteisessa uunissa. Polttouunissa metallisuoloista syntyy esineen pintaan metallinen hehku. Lysteri-tekniikka on peräisin 700-luvun Persiasta.

Samanlaisia posliinikoiria valmistetaan Staffordshiressä vielä tänäänkin. Niitä on myynnissä monen värisinä ja -kokoisina. Spanielin lisäksi koirien malliksi on kelpuutettu myös vinttikoira sekä dalmatialainen. Jotkut posliinikoirista pitelevät pientä koriakin hampaissaan.