Aihearkisto: Meriantiikki

Yle Uutiset: Merimiehen koirat

Yle:n alkuperäinen juttu löytyy täältä

Ilotalojen kuitteja vai matkamuistoja? – Suloisten ikkunakoirien tarinalla on kaksi puolta

Viattoman suloiset posliinikoirat ikkunalla ovat aikoinaan toimineet viestintuojina. Ikkunasta kurkkiva koirapari oli merkki isännän merimatkasta.

kaksi posliinikoiraa
Ryhdikkäät koirakaverukset.Johanna Manu / Yle

Kiharakorvaiset spanielit tuijottavat tiiviisti ikkunalasin takaa. Ryhdikkäät kaverukset ovat odottaneet pitkään. Kun ovi vihdoin käy kuukausien odotuksen jälkeen, ne kääntävät selkänsä kertoen ohikulkijoille, että perheen pää on tullut kotiin.

– Näistä puhutaan merimiesten koirina. Ne olivat ikkunalaudoilla tuijottamassa merelle, kun talon isäntä oli seilaamassa. Emäntä käänsi ne katsomaan sisälle päin isännän palattua kotiin, selventää turkulainen antiikkikauppias Hanna Kulmala.

Koirat toimivat viestintuojina, mutta tarina ei kerro, halusivatko rouvat nimenomaan viestiä olevansa isäntavapaalla.

Tarkoin määrätyt muodot

Koirakaverusten ulkomuodolle on tietyt kriteerit. Alun perin Englannin johtavalta keramiikka-alueelta, Staffordshiresta, oleva koirapari sai mallinsa kuningatar Victorian lempikoirarodun mukaan. Cavalier kingcharlesinspanieli tuntui englantilaisille tutummalta kuin koirien ensimmäinen esikuva, kiinalainen, leijonamainen Foo-koira.

Posliinikoirat ovat käsinmaalattuja, joten ne kaikki ovat uniikkeja. Tyypillinen väri on valkoinen tummilla täplillä. Koiraparit ovat aina toistensa peilikuvat. Selkäpuoli on usein jätetty koristelematta, sillä koirat ovat tarkoitettu katseltavaksi edestä päin. Koska koristekoirat on tarkoitettu ikkunalaudoille, on niiden muoto melko kapea.

Koiria valmistetaan vielä nykyäänkin Stafforshiressa.

Posliinikoiria
Johanna Manu / Yle

Haluttuja harvinaisuuksia

Koirien on tarkoitus olla aina yhdessä.

– Yksinäinen koira on puolikas vain. Jos toinen särkyy, on haastavaa löytää sille vastaavaa paria, Hanna Kulmala tietää.

Koirapari on nykyäänkin vielä haluttu keräilyesine. Aidosti vanhasta Staffordshiren tehtaan koiraparista saa pulittaa useamman sata euroa.

Koiraparin tahrainen tausta

Suloisten spanieleiden historiaan liittyy myös tarina, joka ei ole kovin imarteleva. Antiikkikauppias Hanna Kulmala tietää kertoa, että viattomien tuliaisten puhutaan olevan mahdollisesti kuitteja ilotaloista.

Alkujaan puolisot ottivat kauniit tuliaiset mielellään vastaan, mutta taustan selvittyä niitä alkoi löytymään rikottuina uuneista.

Hanna Kulmala

– Alkujaan puolisot ottivat kauniit tuliaiset mielellään vastaan, mutta taustan selvittyä niitä alkoi löytymään rikottuina uuneista.

Jos tahraista taustaa ei olisi, koiria voisi olla nykyään saatavilla enemmänkin. Tarina kertoo, että merimiehet eivät lopulta uskaltaneet tuoda koiria enää mukanaan, joten niitä löytyy melkoiset määrät meren syleilystä.

Merellistä meininkiä Auran rannoilta

IMG_0124

 

Nyt kevättä kohden mentäessä löytyi hieno kokonaisuus vanhoja merihenkisiä sisustustauluja. Taulut ovat puuta, kohokuvioituja ja mikä mielenkiintoisinta, ne ovat palvelleet aikoinaan Turun upeammassa hotellissa Hotel Marina Palacessa.

Marina Palace on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas Aurajoen rannalla sijaitseva hotellirakennus. Hotellissa on yöpyneet monet presidentit sekä myös kuninkaalliset. Näin ollen taulut ovat varmasti olleet arvoisessaan seurassa.

Nyt taulut löytyvät siis myynnistä Antiikkiliike Wanhasta Eliaksesta, melkein kyseisen hotellin naapurista.

 

IMG_0123

IMG_0132

IMG_0135

IMG_0134-1

IMG_0133

IMG_0131

IMG_0130

IMG_0129

IMG_0128

IMG_0127

IMG_0126

IMG_0125

 

Vesihiisi

IMG_9575.JPG

Joulu tulla jolkottaa ja Joulukauppa käy Turussa kiivaana, vaikka kelit ovat ikävän synkät ja sateiset, ihmisvilinää riittää silti kaupungilla.

Jollet nyt ihan täysin vielä Joulutouhuihin tahdo uppoutua, voisi olla paikallaan tutustua näihin sukellusvene-tauluihin.

Tauluissa on kehystettynä vanhoja valokuvia suomalaisesta sukellusvene Vesihiisistä. Harvinaisia, historiallisia ja erityisen mielenkiintoisia kuvia kyseessä siis. Kuvissa esiintyy itse Vesihiisi, sen miehistöä, miinoja merellä, konehuonekuvia ym…

Sukellusvene Vesihiisi oli Suomen laivaston 500 tonnin sukellusvene. Vesillelesku tapahtui vuonna 1930 ja se oli käytössä jatkosodan päättymiseen, jolloin Suomi joutui Pariisin rauhansopimuksen mukaisesti luopumaan muun muassa sukellusveneistä sekä panssarilaiva Väinämöisestä.

Vesihiisi upotti torpedoillaan venäläisen sukellusveneen S 7:n vuonna 1942. Tuolloin aluksen päällikkönä oli kapteeniluutnantti Olavi Aittola. Tästä upotuksesta saatiin kolme eloonjäänyttä vankia, jotka olivat olleet tornin katolla torpedon osuessa.

 

IMG_9588.JPG IMG_9587.JPG IMG_9585.JPG IMG_9584.JPG IMG_9583.JPG IMG_9582.JPG IMG_9581.JPG IMG_9580.JPG IMG_9578.JPG IMG_9577.JPG IMG_9576.JPG

Kuvat myynnissä täällä

Aluksen vaiheet lainattu Wikipediasta:

Vesihiisi
Naval Ensign of Finland.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Crichton-Vulcan Oy
Kölinlasku 1927
Laskettu vesille 1930
Palveluskäytöstä 1946
Kohtalo romutettu
Tekniset tiedot
Uppouma 493 tn pinta-ajossa
716 tn sukelluksissa
Pituus 63,5 m
Leveys 6,2 m
Syväys 3,6 m
Koneteho 2 x 580 hv Atlas Diesel
2 x 300 hv Brown Boveri
-sähkökoneet
Nopeus 12,6 solmua pinta-ajossa
8,5 solmua sukelluksessa
Toiminta-aika 150 h pinta-ajossa
20 h sukelluksissa
Toiminta-matka 1 575 mpk pinta-ajossa
80 mpk sukelluksissa ilman akkujen latausta
Miehistö 30
Maksimisyvyys 75 m
Aseistus
Torpedot torpedot 6 x 530 mm torpedoputkea
(2 putkea keulassa, 2 perässä)
Kansitykit 1 x 76 mm Madsen
1 x 20 mm Bofors
IT-konekiväärit 1 x 12,7 mm konekivääri
Merimiinat 20
Muu aseistus 5 Mauser-kivääriä ja 500 panosta
12 Parabellum-pistoo

 

 

Tule tutustumaan Iittalan ihaniin tuotesarjoihin!
Iittalan verkkokaupasta löydät mm. Arabia Finland, Hackman, Fiskars, Rörstrand- tuotesarjat

Kapteeni hiiohoi!

Turussa jatkuvan synkän marraskuun piristykseksi on Antiikkiliike Wanhaan Eliakseen saapunut kaksi erittäin mielenkiintoista kapteenintaulua.

Kapteenintaulut erottuvat muista laivakuvista niin, että taulussa yleensä alareunassa on sekä laivan että kapteenin nimi. Kapteenintaulut tilattiin kapteenin tai varustajan toimesta ja niiden kukoistusaika oli 1700-luvun lopulta ensimmäiseen maailmansotaan asti. Taulu tilattiin aluksen ollessa satamassa ja yritettiin saada mukaan kun taas lähdettiin jatkamaan matkaa. Kapteenintaulujen maalaamiseen liittyi tarkkoja sääntöjä. Viirien ja lippujen tuli erottua selvästi ja tästä syystä niitä ei maalattu liehumaan tuulensuuntaisesti.

DSC_0016

Kyseiset taulut ovat keräilymarkkinoilla harvinaista ja haluttua herkkua. Nämä yksilöt ovat hienosti säilyneitä ja arvonsa mukaisesti niissä on näyttävät vanhat kehykset. Kummankin taulun taustaan on liitetty tarina laivojen ja niiden miehistön mielenkiintoisista ja tapahtumarikkaista vaiheista.

REINHOLDDSC_0004

 Kapteenintaulu vuonna 1862 rakennetusta Priki Reinholdista

DSC_0009

DSC_0018

AGIODSC_0011

Vuonna 1869 maalattu kapteenintaulu Kuunariparkki Agiosta (rakennettu 1868 Nauvossa)

DSC_0014

DSC_0002


Tule tekemään löytöjä Iittalan verkkokauppaan!

Palanen merenkulun historiaa…

Antiikkiliike Wanhan Eliaksen valikoimista löytyy varsinaisia helmiä! Näistä tuoreimpana tulokkaana ehdottoman mielenkiintoiset mastot. Kyseiset mastot ovat peräisin laivasta, jolle on historiaa kertynyt kerrakseen. Jo pelkkää nimihistoriaa laivalla on vaikka muille jakaa: S/S Halland, S/S Bore II, S/S Seagull, S/S Aura, S/S Aura II.

Laivan vaiheita pähkinänkuoressa:

S/S Halland rakennettiin vuonna 1884, Lindholmens Werkstad, Göteborg – tilaaja Hallands Ångbåts AB, Halmstad, Ruotsi. Alus oli Ruotsin kauppalaivaston ensimmäinen laiva varustettuna sähkövaloilla. Marraskuussa 1920 laiva siirtyi Boren omistukseen ja säilytti nimen Halland. Alus oli 1928 peruskorjattavana Finnbodan telakalla Tukholmassa, jonka jälkeen se sai uuden nimen Bore II. Alus asetettiin matkustajaliikenteeseen välille Helsinki-Tukholma. Aluksella oli 61 hyttimatkustajapaikkaa.

Alus joutui 1929 telakalle Crichton-Vulcanin Turun telakalle, mistä palattuaan 1930 siirtyi Boren omistajan ja johtajan Hans von Rettigin omistukseen, joka rakennutti siitä loistojahdin itselleen ja nimesi sen Seagull:iksi.

Vuonna 1936 alus lahjoitettiin Tasavallan presidentille Svinhufvudille huvialukseksi (koska Rettig oli rakennuttanut itselleen uuden Seagullin) ja sai nimen Aura. Ja taas vuonna 1939 alus luovutettiin Suomen Merivoimien käyttöön saattoalukseksi, aseistettiin kevyesti, ja nimeksi tuli Aura II.  Aura II upposi 13.01.1940 ollessaan suojaamassa saattuetta. Laivan syvyyspommi räjähti heittimeensä, kun alus oli jahtaamassa neuvostoliittolaista sukellusvenettä. Laiva upposi viidessä minuutissa, 26 miehistön jäsentä menehtyi ja vain 15 selvisi hengissä.

Maalaus s/s Halland, maalaus Håkan Sjöström

Kaikki lehtitarjoukset tästä!